 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
| |
| Tausta
Ajatus suomalais-ruotsalaisen akatemian perustamisesta juontaa juurensa kaukaa menneestä. Varhainen Tukholmassa vaikuttanut, kirjallisista ja henkisistä keskusteluista kiinnostunut suomalainen oli Gustaf Philip Creutz (1731–1785), joka tunnettiin runoilijana, diplomaattina sekä Kustaa III:n läheisenä. Hän oli syntynyt Anjjalassa ja opiskeli opinahjossa, josta käytettiin joskus nimitystä Finska Akademien – tällöin viitattiin akatemiaan joka toimi Turussa, tuolloin Ruotsille tärkeässä kaupungissa. Opintojen jäkeen Creutz muutti Tukholmaan tarkoituksenaan hankkia "moninkertaisempi maailmankatsomus". Pääkaupungissa Creutz oli mukana muun muassa pienessä oppineiden piirissä nimetä Tankebbyggarorden ("ajatustenrakentajain veljeskunta"), joka oli toinen Finska Akademienin edeltäjä. "Se hänen neroutensa sivistys, joka Akatemiassa sai klassisen perustan, täydellistyi Tukholmassa", kirjoittaa Frans Michael Franzén suurista ruotsalaisista valtiomiehistä, sankareista, oppineista, taiteilijoista ja runoilijoista laatimissaan muistiinpanoissa. Toinen merkittävä suomalainen Tukholmassa oli Carl David Skogman (1786–1856), joka oli syntynyt Loviisassa ja hankkinut lainopillisen koulutuksen Åbo Akademissa. Hän sai jo 25-vuotiaana hallitukselta tehtäväksi tutkia Englannissa ja Amerikassa aikakauden uutuuksia talouden ja kaupan alalla. Hänen palattuaan kolmivuotiselta opintomatkaltaan hänet nimitettiin valtiovarain- ja kauppaministeriksi, mitä tehtävää hän hoiti kahdeksantoista vuotta. Skogman oli myös taidokas stilisti ja runoilija, ja oli jäsenenä sekä Ruotsin kaunokirjallisuusakatemian (Vitterhetsakademien) että Ruotsin Akatemian jäsen. Hän muokkasi muun muassa Macbethistä uuden version, koska ei pitänyt Shakespearen synkästä ihmisnäkemyksestä. Nykyinen Finska akademien ei pyri mitenkään jäljittelemään tai muistuttamaan mitään muuta. Se perustettiin Tukholmassa 27. marraskuuta 2001. Tällä hetkellä siinä on 51 jäsentä. |
|
| 
Beställ den svenska boken ››› |